Liiketoimintasuunnitelma

Pyörittelin liiketoimintasuunnitelmapohjaa läppärini näytöllä lähes tunnin. Luin otsikkoja ja kuvauksia ja pää iski tyhjjää. Tai no! Joo!

Tehtävä pitäisi palauttaa huomenna. Mä en sitä huomiseksi valmiiksi saa. ilmoitin sen jo opettajallekin. Se mitä tässä tilanteessa nyt on hyvää, niin liikeidea alkaa hahmottua mielessäni. Olen siirtymässä suunnittelemastani käytännön tekemisestä takaisin niille kulmille, joista juuri vajaa vuosi sitten sanouduin irti. Ehkäpä se oli minulle tämän tehtävän tarkoitus. Olla selkä seinää vasten, jotta on pakko miettiä mitä oikeasti on takoitus tehdä tulevaisuudessa. Ei ole hyvä vain ajelehtia ja antaa ”elämän näyttää”, sillä silloin ei saa mitään. Oma filosofiani on, että olisi parempi päättää mitä haluaa ja pikkuhiljaa tehdä asioita, jotka suuntaavat elämää kohti tuota toivottua päämäärää.

Minusta tuntuu, että ajatukseni on liian suuri. En saanut sitä vielä paperille, koska idea on edelleen valtavana mössönä omassa päässäni.  Tuntuu , että olen ison asian äärellä. Olen synnyttämässä uutta, jotain sellaista, jossa voin hyödyntää kaiken jo tähän asti oppimani lisäten siihen uutta, itseäni inspiroivaa. Psykiatrisen sairaanhoitan koulutus ja vuosien käytännön työ usealla eri terveydenhuollon osa-alueella on pohjana yritykselleni, vaikka alkuperäisessä yritysideassani tarkoituksenani oli hylätä kaikki hoitamiseen viittaavakin. Mutta mihinkäs se kissa karvoistaan pääsisi! Kun aloitin liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisen, niin ”toiminta-ala” osioon hyppäsi hoitaminen ihan vahingossa, vaikkakin toisella nimellä. Ohjaaminen, opastaminen ja neuvominen eivät minusta tunnu niin pahalta kuin hoitaminen, jota en suurin surminkaan enää halua tehdä.

Jännityksellä jatkan ideoimista. Lupasin opettajalle liiketoiminta suunnitelmani valmistuvan tammikuun alkuun mennessä, joten pitänee lähteä inspiraatioita metsästämään.

Olo on tällä hetkellä kuin tuolla vihreällä öttiäisellä, joka killuu turvattomana kartion päällä. Onneksi hän(kään) ei tipahda korkealta!