Eräs kaverini oli tänään jakanut facebookissa hyvän artikkelin prokrastinaatiosta eli ajan tuhlaamisesta. Se oli niin hauskasti kirjoitettu, että pysäytti miettimään omaa käytöstäni. Olen aina kuulunut niihin ihmisiin, jotka palauttavat tehtävät tai tekevät tarvittavat työt viimetipassa, saaden ne valmiiksi edellisenä iltana tai juuri ennen h-hetkeä. Vaikka aikaa olisi kuukausia, aloitan työn vasta sitten kun on ihan pakko. Mihin yltäisinkään, jos hyödyntäisin käytössä olevan ajan ja paneutuisin asiaan kunnolla. Vaan ei, on aina mentävä siitä mistä aita on matalin. Artikkelissa mainittiin Instant Gratification, jonka pelottaa pois vain Panic Monster. Ihminen, joka harrastaa viivyttelyä ja ajan tuhlausta, hakee välitöntä tyydytystä tekemisilleen, aivan niin kuin alkoholisti hakee välitöntä tyydytystä pahaan oloonsa alkoholista. Suurimmalla osalla viimehetken paniikki (Panic Monster) auttaa niin että hommat saadaan hoidettua kotiin, mutta on niitäkin joilla edes se ei saa heitä heräämään ympäröivään todellisuuteen. Asioiden tekeminen ei juuri sillä hetkellä aina ole miellyttävää. Monissakin asioissa tyydytys tulee vasta jälkikäteen. Harva nauttii siivouksesta ja astioiden pesusta, mutta suurin osa meistä on erittäin tyytyväinen, kun ne on tehty.
Aloitan jatkuvasti uutta, kun olen oppinut asian, aloitan jotain uutta. Minusta tämä kuuluu tähän samaan aiheeseen eli prokrastinaatioon. Se kertoo siitä kuinka hukkaan aikaani aina uuteen, paneutumatta enemmän jo oppimaani, jotta saisin siitä enemmän irti. Olen ihmetellyt ihmisiä, jotka pelkäävät eläkepäiviä. He miettivät vuosia ennen eläkkeelle jäämistä miten mahtanevat saada ajan kulumaan. Miten ihminen ei keksi itselleen tekemistä kun maailma on pullollaan mielenkiintoista tekemistä ja tutkittavaa? Minä mietin kuinka saan järjestettyä aikaa kaikelle, joka minua kiinnostaa. Tästä pääsenkin aasinsillalla mieluisimpaan tapaani tuhlata aikaa: Pinterest. Sieltä löytyy uskomattoman paljon ideoita siihen mitä kaikkea mielenkiintoista voisi tehdä. Värikästä syötettä on mukava selata ja tallentaa itselleen kansioihin kaikki ne idikset, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta. Aluksi käytin Pinterestiin lähes tunnin jokaisesta päivästäni. Nykyisin olen hieman toppuutellut intoani ja Pinterestaan keskimäärin vartin päivässä. Sallin sen itselleni, sillä täytyyhän elämässä jotain iloja olla. Oletko miettinyt mikä sinun elämäsi aikasyöppö on? Mikä on se mihin käytät aikaa, kun pitäisi tehdä jotain oikeasti merkityksellistä? Aika usealle se on tv. Varsinkin jos televisioon on ottanut maksukanavia, tulee sieltä jatkuvasti jotain mitä voi katsoa. Minun pieni perheeni on juuri päässyt yhteisymmärrykseen maksukanavista luopumisesta. Käytämme nuo kuukaudessa säästyvät rahat aikoinaan yhdessä tehtäviin reissuihin, tai johonkin muuhun juttuun, jota voimme tehdä yhdessä. Itse sallin itselleni tv:n katselun, jos kädessäni on kudin. Eräänlaista prokrastinaatiota sekin, sillä molemmat voivat viedä aikaa joltain sellaiselta tekemiseltä, jonka voisi luokitella elannon tavoitteluun pyrkiväksi toiminnaksi.
Kaverin jakama linkki sai todella miettimään sitä kuinka kulutan aikaani. Työttömänä minulla on aikaa. Olen päässyt irti kiireestä, jota vihaan. Mutta kuinka aikani käytän? Käytänkö sen niin, että saan jotain aikaiseksi ja voin huomennakin olla iloinen asioista, joita eilen tein, vai annanko sen kulua niin, että jäljelle ei jää mitään näkyvää. Elämä on vapaita valintoja ja itse olen vastuussa omista valinnoistani.
Keski-ikäisen rouvan aktiivisen elämän metsästys 