Tulivuoret

Televisiosta tuli jonkin aikaa sitten todella mielenkiintoinen ohjelma Kilauean tulivuoresta. Kilauea sijaitsee Hawaiilla. Joku miekkonen oli vuonna 1975 ottanut upean kuvan, jossa tulivuoria tutkinut mies seisoi ”mittatikkuna” Kilauean kraaterin reunalla, ja tulivuori sylki uumenistaan kuumaa, punaista laavaa kymmenien metrien korkeudelle. Tuo kuva oli kyseisenä vuonna National Geographicin kansikuvana. Kuva on vaikuttava! Tulivuori, ja siitä sylkeytyvä laava miehen takana, on pelottava ja arvaamaton. Täytyy olla hyvin perillä tulivuorien toiminnasta, että uskaltaa mennä noin lähelle aktiivista tulivuorta.

Minua ovat tulivuoret, laavavirrat ja pyroklastiset virrat aina kiinnostaneet. Katsomassani dokumentissa näki, miltä laava näyttää, kun se on jäähtynyt. Kaunista melko tasaista ja pehmeää aaltoilevaa pintaa sanotaan hawaiin kielellä Pahoehoeksi. Kuvaaja ja jo vuonna 1975 mallina ollut tulivuoriekspertti kiersivät Kilauean maastoa etsimässä paikkaa, jossa vuoden -75 valokuva otettiin. Paikkaa oli vaikea löytää, sillä maasto on kerennyt reilussa kolmessakymmenessä vuodessa muuttua huomattavasti. Kraateri, joka tuolloin oli ollut aktiivinen, oli nyt sammumassa. Se vain höyrysi hiljalleen. Tutkijat sanoivat, että laavan jäähtymien vie kymmeniä vuosia. Höyry on jäähtymisen merkki. Dokumentissa näytettiin hitaasti eteneviä laavavirtoja. Kuvat taisivat kuitenkin olla vuosien takaa, sillä näinä päivinä tuo vielä aktiivinen tulivuori valuu laavaa mereen. Se suoltaa sulaa maamassaa onkaloita pitkin meren pohjaan.

Vuonna 79 jKr tapahtui ehkä Euroopassa tunnetuin tulivuorenpurkaus. Vesuvius, joka on Euroopan ainoa mantereella oleva toimiva tulivuori, purkautui Italiassa valtavalla voimalla .  Valtava räjähdys nostatti  hohkakivestä ja tuhkasta koostuvan purkauspilven kymmenien kilometrien korkeuteen. Tuuli painoi purkauspilven Pompejia kohden ja pian kiviainesta alkoi sataa kaupunkiin. Taivas ja maailma muuttuivat mustiksi. Hohkakivi on kevyttä kiviainesta, mutta sitä satoi kaupunkiin runsaasti ja sai siten talojen rakenteita sortumaan. Kivisadetta jatkui seuraavaan yöhön asti, jolloin purkauspilvi romahti synnyttäen kuumista ja myrkyllisistä kaasuista muodostuvan pyroklastisen vyöryn. Tuo vyöry liikkui noin 100 kilometrin tuntivauhtia alas vuoren rinteitä tuhoten ja tappaen tieltään kaiken. Ensimmäinen vyöry tuhosi Herculaneumin kaupungin ja viides ja kuudes vyöry ulottuivat Pompejin kaupunkiin saakka. Jos on nähnyt kuvia Pompeilin kaivauksilta, voi nähdä kipsistä valettuja ihmisvartaloita. Ne ovat valoksia ihmisistä, jotka ovat yrittäneet suojautua tuholta, kuka milläkin keinoin, siinä onnistumatta. Näky on lohduton!

Viimeaikaisin tulivuoren aktiivisuus sai lentoliikenteen sekaisin vuonna 2010.   Eyjafjallajökullin jäätiköllä Islannissa sijaitseva tulivuori alkoi syöstä tuhkaa ja laavaa kymmenien kilometrien korkeuteen. Tuhka voi sammuttaa ja hajottaakin suihkukoneen moottorit. Se karhentaa hiekkapaperin tavoin tuulilasin läpinäkymättömään kuntoon ja tukkii lentonopeuden mittauksessa välttämättömät anturit. Euroopan kaupunkien lentoliikenne oli lähes täysin pysähdyksissä useiden vuorokausien ajan.

Räjähtäneiden tulivuorien kraatereissa eli kalderoissa sykkii kuitenkin uutta elämää. Luonnolla on uskomaton voima, se uudistaa itsensä vaikka se ihmisen silmään näyttäisikin mahdottomalta. Linnut ja muut eläimet kuljettavat siemeniä, esimerkiksi ulosteiden matkassa, ja elämä jatkuu, tuhosta huolimatta.

Tulivuoret ja punaisena hehkuva, tahmeasti liikkuva laava ovat mielenkiintoisia. Yksi haaveeni on joskus päästä omin silmin todistamaan hitaasti etenevää laavavirtaa. Kaunista ja pelottavaa.