Kuukausi: kesäkuu 2021

Kaksi viikkoa kesälomasta on mennyt yhdessä hujauksessa. Elämä on ollut täynnä elämää ja oikein hyvää elämää se on ollutkin.

Ensimmäisen lomaviikkoni vietin Helsingissä. Siitä olenkin jo kirjoittanut, joten eipä siitä enempää. Kotiin palattuani olen keskittynyt lähinnä ”ruumiin kulttuuriin”.

Kävin elämäni ensimmäisen kerran kokeilemassa golfia muutama viikko sitten, kun olin ystävilläni kylässä Pietarsaaressa. Innostuin niin, että Ilmoittauduin golfin alkeiskurssille. Kurssi oli viime sunnuntaina.

Ensimmäiset pari tuntia harjoiteltiin lyöntejä eri mailoilla rangella. Iltapäiväksi meille oli varattu rata ja pääsimme harjoittelemaan opittua oikealla kentällä. Pelasin yhdessä kahden muun kurssilla olleen naisen kanssa 9 reikää. Yllättävän hyvin me osattiin, vaikka välillä turvekin lensi pallon sijaan.

Tiistaille varasin itselleni ajan kentälle ja kävin pelaamassa ensimmäisen kerran yksin. Mulla oli loistava paikka pelata! Etenin kentällä neljän kokeneen mies golfaajan perässä, joten pysyin hyvin tahdissa. Yksi miehistä oli vanhempi herrasmies ja hän antoi aloittelijalle hyviä vinkkejä. Se lämmitti mieltä!

Etenin yllättävän hyvin reiälle 8. Merkkasin koko ajan lyöntimääriä saamalleni kortille ja omasta mielestäni pärjäisin hyvin. Turve toki pölähteli edelleen paikoin ja viidennen reiän jälkeen alkoi käsi olla jo niin kipeä, että golfkärryn vetäminen oli hankalaa.

Seitsemättä reikää pelatessani alkoi jyristä. Taivas oli aivan musta.

Aloitin reiän 8, kun ajattelin että kerkeän. Pelatessani kuulin sumutorven varoitusäänen, jonka oikein oletin olevan varoitus lähestyvästä vaarasta. Kastuin aivan likomäräksi juostessani golfbägiäni perässä vetäen autolle. Tuuli niin, että kävyt irtoilivat männystä. Ne iskivät selkääni, kuin kiidättämään vauhtiani. Sain pakattua kamat autoon ja ajoin kotiin.

Kotimatkalla mietin mitä mahtoi kuulua niille nuorille, jotka olivat myrskyn alkaessa olleet kentän alussa. Luin jostain, että puitakin olisi kaatunut! Toivottavasti kukaan ei loukannut itseään.

Kaikesta huolimatta ensimmäinen golfkokemukseni oli miellyttävä. Siitäkin huolimatta, että oikea käsi oli kipeä useamman päivän sen jälkeen. Päässä kaikui äidin ääni: ”Sillä se lähtee millä se on tullutkin”. Ymmärrän kyllä, että lyöntitekniikkani on väärä! Ei voimalla, vaan tekniikalla.

Juhannuksen jälkeisen viikon lomailen Lapissa, mutta sitä seuraavalla viikolla golffaan taas!

Mikä onkaan parempi tapa aloittaa kesäloma, kuin täydellinen irtiotto arjesta!

Tänä vuonna se minun tapauksessani tarkoitti 3 hotelliyön mittaista matkaa yksin Helsinkiin. Tyttäreni asui Helsingissä, joten häntäkin olin etukäteen suunnitellut luonnollisesti tapaavani.

Varsinaista ohjelmaa minulla matkalleni ei tällä kertaa ollut. Olisin toki halunnut käydä katsomassa Ilja Repinin taulut Ateneumissa, mutta valitettavasti koronan ja oman hitauteni takia en saanutkaan varattua itselleni käyntiaikaa, sillä varauskalenteri näytti olevan täynnä pitkälle heinäkuuta! Amos Rexissä kävin, ja siitä kirjoitinkin tuoreeltaan.

Tämä Helsingin vierailuni sujuikin sitten lähinnä turistihommissa. Kiertelin kaupunkia, ja tutkin uusia kortteleita. Kävin mm tsekkaamassa tämän vuotisen ”ulkoravintola”-tapahtuman Kasarmitorilla. Paikalla oli introvertti-Marjalle ihan turhan paljon ihmisiä. Kävelyä tuli neljän päivän aikana minulle aika kova määrä, kun en malttanut lopettaa kiertelyä, vaikka jalat huusi jo hoosiannaa. Näkemistä on vaan niin paljon ja kaikesta pitää saada mahdollisimman paljon irti.

Kyllähän mä tietty shoppailinkin, kun ”isolle kirkolle” pääsin. Aika vaatimattomat mun tarpeet kyllä oli, mutta sadetta pitävä takki oli oikeasti listalla. Muutaman kerran oon keväällä kävellessä kastunut sen verran kunnolla, että totesin sadetakin tarpeelliseksi hankinnaksi. Löysin Haltin punaisen drymaxx takin, joka pitää sateen mutta hengittää. Takki ei ollut halpa, mutta köyhällä ei ole varaa huonolaatuiseen, joka pitää kohta uusia. Takki on sen verran reilu, että alle sopii hyvin lämmittävä villakerros.

Kun vauhtiin pääsin, hankin myös uudet lenkkarit. Ne on sellaiset Niken geelilenkkarit, joilla on helpompi kävellä asfaltilla. Mun kaikki lenkkarit on polkujuoksuun tarkoitettuja, joten eivät ole lonkille ja polville kovalla alustalla erityisen mukavat tällaisella keski-ikäisellä tädillä. Ja kun vauhtiin pääsin, ostin myös messevän valko-keltaisen juoksutakin. Se oli jo ihan ylimääräinen heräteostos, jota ihan oikeasti en olisi tarvinnut, mutta kun se oli niin nätti…

Tyttären kanssa kierrettiin kahtena päivänä kirppareita. Pari kivaa löytöä tein: puseron, kesämekon ja farkkuliivimekon. Kaikki UFFeilta.

Koska olin liikenteessä yksin hoidin syömiset helposti ja nopeasti pienistä etnisistä ruokapaikoista. Kaksi kertaa söin yksin thaimaalaista. Tyttäreni ja tämän poikaystävän kanssa syötiin eilen kiinalaista. Hyvää, ravitsevaa ja edullista!

Helsinki on kiva kaupunki vierailla, mutta aina olen yhtä onnellinen, kun saan palata takaisin kotiin Kokkolaan!