Myönnän: olen aina yhdistänyt Raahen Rautaruukkiin ja subutexia käyttäviin narkomaaneihin. Kuvani tästä kaupungista ei siis ole ollut järin mairitteleva!
Olen varttunut aikuiseksi entisessä Vihannin kunnassa, joka liitettiin osaksi Raahea vuonna 2013, eli paljon sen jälkeen, kun minä olin jo muuttanut sieltä pois. Raahe oli kaukana kotikylästäni ja juoksevat asiat hoidettiin Oulaisissa, joka on paljon lähempänä. Raahessa käytiin vain satunnaisesti, kun tarvittiin jotain sellaista mitä Oulaisista ei saanut.
Olen käynyt Raahessa kuitenkin aika usein. Minulla on asunut siellä ystäviä ja molemmat lapseni opiskelivat peruskoulun jälkeen tuossa merenrantakaupungissa. Tunnen siis kaupungin jotenkuten, silti mielikuvani siitä on ankea. Miehelleni kaupunki on vieras ja hän halusi tutustua siihen paremmin, sen takia päätimme viettää nämä muutamat yhteiset vapaapäivät tutustumalla kaupunkiin paremmin
Tällä reissulla olemme tutustuneet Raahen historiaan, joka on yllättävänkin menestyksekäs! Raahen perusti 1649 herra nimeltään Pietari Brahe, joka oli kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri. Raahe on siis vanha kaupunki. Se tuli tunnetuksi laivojenrakennuskaupunkina. Kaupungissa rakennettiin ilmeisesti aikoinaan enemmän laivoja kuin missään muussa Suomen kaupungissa. Raahen historiaan tutustuessa tulevat tutuksi mm nimet Sovelius ja Myhrberg. Sovelius oli kauppias ja laivanrakentaja, jonka peruja kaupungissa vieläkin on mm Soveliuksen talo ja Langin Kauppahuone. Myhrberg oli Raahessa syntynyt sotilas. Hän oli vapaustaistelijana mm Espanjassa ja Kreikassa sekä palveli majurina Ruotsille kuuluvalla St-Barthelemyn saarella Karibialla. Topelius on kirjoittanut hänestä nimellä ”Poika Raahesta” kirjassaan Lukemisia Lapsille II.
Tänään kävimme lounaalla tuolla jo mainitulla Langin Kauppahuoneella, joka lopetti alkuperäisen toimintansa jo 1936. Nykyään talossa toimii menestyksekkäästi matkailu- ja ravitsemuspalveluita tarjoava yritys. Heillä on vuokrattavana huoneita, jonka lisäksi he tarjoavat kahvia ja leivonnaisia sekä lounasta. Tänään lounaalla oli tarjolla jauhelihakiusausta, kahta erilaista salaattia sekä jälkiruoaksi puolukkahyvettä sekä kahvit. Hinta oli varsin edullinen ja ruoka maukasta. Erityismaininnan vaaleasta leivästä, jonka emäntä kertoi itse leiponeensa aamulla.
Raahe on merikaupunki, jossa meri on lähellä keskustaa, toisin kuin esimerkiksi kotikaupungissani Kokkolassa, jossa meri maan kohoamisen seurauksena on paennut jo aika kauas keskustasta. Kaupungin tunnetuimpiin ”henkilöihin” kuuluneekin ”Wanha Herra”, joka ei oikeastaan ole ihminen vaan maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Pukua säilytetään Raahen museossa. Valitettavasti museo ei ole auki sunnuntaina eikä maanantaina ja aukeaisi tiistainakin vasta klo 13, joten se jää tällä kertaa meiltä näkemättä. Puku on valmistettu vasikannahasta ja sen on Raahen museolle lahjoittanut kapteeni ja kauppias Leufstadius. Herran isällä on ilmeisesti ollut kaupungissa aikoinaan myös tupakkatehdas. Leufstadius oli naimaton ja asui sisarensa kanssa. Sisarukset jättivät talonsa ja sen irtaimiston Raahen vanhainkodille kun olivat havainneet, että säätyläisnaiset, jotka yksin elämässä jäätyään tunsivat itsensä turvattomiksi.
Pieneen kaupunkiin mahtuu yllättävän paljon uskomattomia tarinoita ja melkoinen määrä historiaa! Kuvani ankeasta kaupungista on murentunut. Raahesta tuli yhtäkkiä hyvin mielenkiintoinen!
Keski-ikäisen rouvan aktiivisen elämän metsästys 